• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Valmennuskeskus

Muutama vuosi sitten keväällä olin aika pihalla siitä, mitä haluaisin tehdä ”isona”. Mua oli kiinnostanut siihen asti ihan kauheasti kaikki politiikkaan ja valtiotieteisiin liittyvät asiat ja olinkin suorittanut avoimessa jo yhteiskuntahistorian perusopinnot sekä käynyt mm. nuorisopolitiikkafoorumeilla ja jopa sellaisella kesäleirillä, jossa vähän prepattiin vielä hissan ja yhteiskuntaopin yo-kirjoituksiin ja jossa luennoitsijana oli mm. Raimo Sailas ja Jukka Tarkka.

No, mitä enemmän mä tapasin muitakin ihmisiä, jotka oli kiinnostuneita esimerkiksi just poliittisesta historiasta, sitä vähemmän halusin hakea valtiotieteelliseen. Hain sinne kuitenkin kahtena vuonna peräkkäin ja sain aika surkeita tuloksia. Sitten muutama vuosi sitten keväällä äitini kehotti katselemaan eri valmennuskursseja ja ehdotti, että kokeilisin hakea luokanopettajakoulutukseen. Jälkeenpäin vähän noloa sanoa, että tämä oli äitini idea, mutta niin se vain meni. Ja tuntuu myös kurjalta myöntää tämä, koska tiedän, että siellä toisella puolella on niitä, jotka tietävät tämän olevan kutsumusammatti ja ovat hakeneet jo aiemmin, eivätkä silti ole päässeet.

Omat mielikuvat alasta oli aika selkeät ja kuten olen myöhemmin havainnut, melko lähellä totuutta. Pienenä järkytyksena ja oikeasti jopa yllätyksenä tuli se, että meidän oikeasti pitäisi osata sisällöllisesti koko alakoulun oppimäärä. Opettajan tukena on kuitenkin onneksi aina vähintäänkin kollegat, oppikirjojen opettajan materiaalit, sekä joissain tapauksissa myös esim. opetushallituksen materiaalipankit.

Yksi kurjimmista jutuista, joihin olen törmännyt, on se, että nykyään koulun ja kodin suhde ja asema kasvattajina on aika erilainen, kuin silloin, kun itse olemme käyneet ala-astetta. Tämä väite ei pidä paikkaansa kaikilla paikkakunnilla ja kaikissa kouluissa tai kaikissa luokissakaan, mutta aina joskus kohdalle osuu vanhempia, jotka eivät ehdi/pysty/jaksa kiinnostua esimerkiksi lapsen koulunkäynnistä. Jotkut myös ihan saattavat olettaa, että esim. tapakasvatus on täysin koulun vastuulla. Nämä voivat kuitenkin olla monimutkaisempia asioita, ja taustalla saattaa olla isompiakin juttuja, kuin vain se, että jonkun vanhemmat on ”ihan idiootteja”, kuten joskus muut opettajat saattavat ilmaista. Toinen valittamisen aihe liittyykin joihinkin kollegoihin..

Vaikken aluksi ihan kokenutkaan, että luokanopettajuus olisi minun kutsumukseni, olen tässä parin vuoden aikana alkanut ottaa tulevan ammattini aika vakavasti ja tiedostaa työhön liittyvän vastuun. Kaikki eivät ihan ole samaa mieltä, ja suorittavat opintoja vähän lusmuillen, koska he ovat jo mielestään ”valmiita opettajia”. Joistakin opiskelukavereista olen kyllä rehellisesti sanottuna ajatellutkin, että toivottavasti en ikinä päädy tuon kanssa samaan kouluun opettajaksi. Välillä meidän opinnot on vähän leikkiä, ja, ironista kyllä, kaikki opettajankoulutuslaitoksen lehtorit eivät osaa opettaa, mutta onhan siellä taustalla aina ihan asiaakin. Ja niistäkin maikoista voi ottaa oppia, ettei ainakaan itse ole niin epäinnostava, lapsellinen tai tiukkis!

Ja nyt mä kuulostin ihan tiukkikselta. Mutta toivottavasti musta tulee kuitenkin hyvä ope! Tuleehan tässä paljon asioita, joita ei tiedosta ennen opintoja tai edes ennen työelämää, mutta voin kyllä sanoa, että kyllä oon varmasti löytänyt alan, josta pidän ihan valtavasti. Eikä se 2,5 kuukauden palkallinen kesälomakaan mitenkään erityisesti harmita.. ;)

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää