• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Valmennuskeskus

Siinä se taas on. Kalenteriin punakynällä merkittynä. Kohtalon päivä, jolloin onnistuminen on sekunneista kiinni. Voisi kuvitella, että kerron nyt pääsykokeiden viime hetkistä, joiden aikana arvotaan vielä parin epävarman vastausvaihtoehdon välillä ja tarkistetaan, että henkilötiedot on varmasti merkitty oikein. Minulle samankaltaista jännitystä tuottaa kuitenkin yliopisto-opiskelijan vuodessa kahdesti toistuva tapahtuma. Nimittäin kurssi-ilmoittautumiset.

Kursseille ilmoittautuminen ei kenties ole aivan niin dramaattista kuin alun perusteella voisi olettaa. Se kuitenkin vaatii nopeutta ja selkeän suunnitelman, koska opintojaksot täyttyvät hetkessä ja toimivan lukujärjestyksen laatimisen kannalta on olennaista saada paikka itselle sopivista ryhmistä. Tänä vuonna ensimmäisen vuoden opiskelijat (fuksit) ilmoitetaan automaattisesti oman ryhmänsä mukaisille kursseille.  Me aiempien vuosikurssien opiskelijat vastaamme kuitenkin itse lukujärjestyksiemme laatimisesta. Tästä syystä ajatukseni pyörivät nyt kurssien ympärillä, joten tuntuu luonnolliselta ottaa ne myös tämän kirjoituksen aiheeksi.

Luokanopettajaopiskelijoiden kurssit koostuvat pääosin opinnoista, joihin sisältyy sekä luentoja että ryhmäkertoja. Luennot ovat yleensä vapaaehtoisia, mutta ryhmäkerroilla on tiukka läsnäolopakko. Se ei kuitenkaan häiritse, sillä juuri ryhmäkerrat ovat parasta opinnoissamme. Niissä syvennytään opetettavaan asiaan aivan eri tavalla kuin luennoilla; saamme esimerkiksi leikellä kaloja, tehdä saduista äänimaisemia ja värjätä kankaita. Juuri tämä käytännönläheisyys on se, mikä erottaa opettajaopinnot monista muista yliopisto-opinnoista. Kursseillamme myös käydään paljon opetuskeskusteluja ja tehdään erilaisia ryhmätöitä. Useimmiten ryhmätöiden aiheena on johonkin oppiaineeseen liittyvän opetuskokonaisuuden tai tuntisuunnitelman luominen. Toisinaan ryhmätyöt ovat arvioinnin kohteena, mutta yleensä kursseista annetaan arvosana tentissä osoitetun osaamisen perusteella. Tentit ovat noin kahden tunnin pituisia tilaisuuksia, joissa vastataan pariin luentoja ja kurssikirjallisuutta koskevaan kysymykseen.

Opintoihimme kuuluu pääaineeseen, ainedidaktisiin opintoihin, harjoitteluihin, sivuaineisiin ja yleisiin opintoihin liittyviä kursseja. Minulla pääaineopintoihin sisältyy kasvatustieteeseen kytkeytyviä opintojaksoja, kuten laadullisten tutkimusmenetelmien ja oppilaantuntemuksen kurssit. Ainedidaktisilla eli monialaisilla kursseilla puolestaan tarkoitetaan peruskoulun oppiaineiden opettamiseen liittyviä opintoja. Niihin kuuluvat muun muassa äidinkielen, fysiikan ja kuvataiteen peruskurssit. Harjoitteluja luokanopettajien opintoihin kuuluu kolme ja sivuaineita voimme suorittaa yhden tai useamman. Sivuaineeksi voi valita esimerkiksi matematiikan sekä esi- ja alkuopetuksen. Yleisiin opintoihin puolestaan lukeutuvat esimerkiksi niin tieteellisen kirjoittamisen kuin puheviestinnänkin kurssit.

Tämä kirjoitus ei tietenkään anna vielä kovin kattavaa kuvaa siitä millaisia sisältöjä kursseihimme todellisuudessa kuuluu. Se kuitenkin riittänee yleisen tason katsaukseksi luokanopettajan opintoihin. Palaamme Ronjan kanssa varmasti vielä jatkossakin aiheeseen – etenkin jos lukijoilla piisaa siihen kiinnostusta! Nyt minun on kuitenkin palattava kurssisuunnitelmieni pariin. On siis aika tarttua kynään ja kalenteriin sekä treenata sorminäppäryyttä. Pieni sotamaalauskin voisi olla paikallaan… ja tsemppihenkeä ylläpitämässä on tietenkin taustalla soiva Rocky III:n tunnari;  It’s the eye of the tiger, it’s the thrill of the fight!

Terkuin,

Allu

 

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Laskiaisriehan fiiliksiä 2019

Eilen vietettiin Laskiaistiistaita, mikä tarkoittaa myös opiskelijoiden laskiaisriehaa. Joka vuosi pääkaupunkiseudun opiskelijat kokoontuvat tähän aikaan Ullanlinnanmäelle...

Lue lisää