• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Valmennuskeskus

Alina kirjoitti viime kerralla kurssi-ilmottautumisen jännitysnäytelmästä. Keskiviikkona oli tuo suuri päivä, ja onneksi oli nopeat sormet: pääsimme molemmat kaikille kursseille, mille mieli teki.

Omien kurssivalintojen kohdalla pohdin kovasti sitä, kannattaako minun ottaa sellaisia aineita, joista olen pitänyt itse koulussa, vai sellaisia, joiden kanssa minulla on ollut hankaluuksia. Yksi opettajan ammatin hienoista, mutta haastavista puolista on se, että opettajan tulee osata vähän kaikkea. Olen vasta opiskellessani ymmärtänyt kuinka alakoululaisena ajattelin opettajaa sellaisena henkilönä, joka tietää ihan kaiken ihan kaikesta. Opettajakoulutuksessa tapellessa virkkuukoukun kanssa käsityöntunnilla tai paneutuessa Newtonin lakeihin fysiikan ryhmissä, on pari kertaa käynyt mielessä, että tässä on kyllä aika isot saappaat täytettävänä. Mutta toisaalta, jos jokin oppiaine tuntuu hankalalta, voi sen opettaminen olla hyvin antoisaa. Kun on itse kamppaillut jonkin oppiaineen kanssa, voi myös olla helpompi ymmärtää oppiaineen solmukohdat ja kompastuskivet oppilaille.

2. opiskeluvuonna yksi suurista päätöksistä on sivuaineen valinta.  Sivuaineeksi voi ottaa yhden monialaisista aineista (eli siis jonkun alakoulussa opetettavan aineen) tai esimerkiksi erityispedagogiikan, draamakasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen tai jonkin kielen. Pohdin sivuainettani jo keväällä 2011 hakiessani ensi kertaa luokanopettajakoulutukseen. Vaikka valinta tulee tehdä vasta 2. vuoden keväällä, suosittelen lämpimästi vaihtoehdon pohtimista jo nyt. Sivuaineesta suoritetaan opettajankoulutuksessa 25 opintopistettä. Luokanopettajilla on kuitenkin myös mahdollisuus aineenopettajan tutkintoon. Tämä tarkoittaa sitä, että alakoulun luokanopettaja erikoistuu johonkin oppiaineeseen, ja saa näin oikeuden opettaa oppiainetta myös yläkoulussa. Tällöin kyseistä ainetta pitää opiskella vielä 35 opintopistettä lisää, eli yhteensä 60 opintopistettä. Aineenopettajan pätevyydellä luokanopettaja saa hieman parempaa palkkaa, mutta se antaa hänelle myös mahdollisuuden saada vaihtelua työlleen. Kun mietin sitä, että tulemme olemaan tulevassa opettajan ammatissamme reilut 30 vuotta, on hyvä pitää ovet auki mahdollisuudelle opettaa sekä ala- että yläkoulussa.

Muutamia poikkeuksia aineenopettajan pätevyyksissä kuitenkin on. Esimerkiksi, jos haluaa oikeuden opettaa äidinkieltä, opintopisteitä pitää kertyä roimat 120.  Saman tempun tekevät monesti myös opettajat, jotka erikoistuvat opettamaan historiaa. Tämä siksi, että yläkoulussa historian opettaja opettaa usein myös yhteiskuntaoppia. Näin siis sekä historiasta että yhteiskuntaopista molemmista suoritetaan 60 opintopistettä. Koska olen aina tykännyt tehdä asioita hieman hankalan kautta, niin olen pitkään harkinnut ottavani sivuaineekseni äidinkielen. Tiedän, että tämä valinta saattaa pidentää opintojani jopa vuodella. Äidinkieli on minusta hyvin tärkeä, mielenkiintoinen ja moniulotteinen oppiaine. Lisäksi opettaja tarvitsee äidinkieltä joka ikisessä oppiaineessa. Suurin syy valintaani on kuitenkin se, että kaksi elämäni parhainta opettajaa ovat olleet juuri äidinkielen opettajia. Nämä opettajat olivat eräs syy siihen, että eräänä talvisena päivänä reilut kolme vuotta sitten päätin, että tää on kyllä se juttu, mitä minäkin haluaisin isona tehdä. Eikä päätökseni ole harmittanut.

Minkälainen on ollut sinun suosikkiopettajasi? Entä oliko jokin oppiaine sinulle erityisen hankala koulussa? Miltä kyseisen oppiaineen opettaminen tulevaisuudessa tuntuu?

Tämmöisiä pohdintoja tänään (edelleen on marraskuu, mutta ensi viikolla vaihtuu jo joulukuuksi!)

Ronja

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää