• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Alina Jokelainen

Oppimisen iloon kuuluu olennaisella tavalla oppilaiden luontaisen uteliaisuuden ruokkiminen. Kun antaa heille tilaa keksiä ja tehdä löytöjä, on koulunkäynti mielekkäämpää. Omassa luokassa voi tehdä paljon toiminnallisia harjoituksia ja erilaisia tutkimuksia, mutta toisinaan on virkistävää lähteä katsomaan mitä koulun rajojen ulkopuolelta voi oppia.

Meillä toisen vuoden luokanopettajaopiskelijoilla on syksyllä ollut mahdollisuus tutustua kahdesti tiedekeskus Heurekan toimintaan. Vierailumme ovat olleet osa luonnontieteellisten oppiaineiden peruskursseja ja niiden ideana on siis ollut se, että tutustumme esimerkiksi kemiallisten tapahtumien havainnollistamiseen sekä siihen millaisia mahdollisuuksia koulun ulkopuoliset instituutiot opetukselle tarjoavat. Heureka-päiviimme on kuulunut tiedekeskuksen näyttelyiden kiertämistä, pajatyöskentelyä sekä erilaisten esitysten seuraamista. Pääsimme tutustumaan ihmisen biologiaan Body Worlds- näyttelyn kautta ja avaruuden ilmiöihin saimme kosketuksen planetaarioelokuvan myötä. Hauskinta oli kiertää porukalla näyttelyitä ja kokeilla erilaisia välineitä. Luvassa olikin hurjaa vaijeripyöräilyä, Mars-kävelyä, maanjäristyskoneessa törmäilyä ja uskaliaimmille fakiirin maton testaamista. Muistoksi vierailusta jäi omalla kuvalla varustettu kolikko ja puhelimen muistin täydeltä kuvamateriaalia erilaisista tieteellisistä kokeiluista.

Kuten jo aikaisemminkin olen maininnut, se mikä erottaa luokanopettajaopinnot muista akateemisista aloista on käytännönläheisyys. Me saamme tutkia, havainnoida ja kokeilla. Kun valmistumme opettajiksi on meillä käytössämme huimat tietovarannot erilaisista opetusmenetelmistä  ja materiaaleista. Kukaan ei lähde koulutuksestamme opettajan työhön tyhjin käsin. Ei siis kannata huolestua vaikka juuri luonnontieteissä olisi sellaisia oppiaineita, jotka eivät ole omaa leipälajia. Jokaisen oppiaineen tärkeimmät sisällöt ja niiden opettaminen kyllä käydään – vieläpä hyvin konkreettisesti–  läpi. Itsellä pitää vain olla intoa kehittyä ja oppia uutta.

Minulle Heureka-vierailuista jäi käteen sekä kahmaloittain ideoita että nauramisesta hengästynyt olo. Me tulevat opettajat kokeilimme kaikkea niin innoissamme, että välillä piti muistuttaa itseään siitä, että paikalla on myös koululaisia, jotka haluavat päästä vempaimiin hyörimään. Mutta toisaalta opettaja on terve kun se leikkii… vai miten se nyt menikään?

– Alina

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää