• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Alina Jokelainen

Shh! Ollaan ihan hiljaa, ettei se huomaa meitä. Laitetaan verhot kiinni ja ovet säppiin. Sitten pistetään päät peiton alle ja varmuuden vuoksi laitetaan vielä valot pois… No niin nyt on vähän parempi. Lue seuraava kuiskaten:

Olen huomannut sen varjon seuraavan askeleitani syksyn ensimmäisistä päivistä alkaen. Pitkään jätin sen läsnäolon huomioimatta muihin kiireisiin vedoten. Nyt en kuitenkaan enää voi kieltää sen olemassaoloa, sillä sen varjo lähestyy joka päivä entistä suurempana ja pelottavampana. Mutta mistä ihmeestä on kyse, saatat kysyä mielessäsi. Isosta K:sta tietenkin. Nimittäin Kandidaatintutkielmasta. Tuosta jokaisen opiskelijan opintopolulla vastaan tulevasta kammotuksesta, joka valvottaa öisin ja aiheuttaa selkäpiitä karmivia väristyksiä, sekä pakonomaista tarvetta syödä lohtusuklaata ja ottaa varaslähtö joulusiivouksessa. Opiskelija voi kauhuissaan myös etsiä turvapaikkaa tai piiloutua, mutta jokaisen on jossain vaiheessa alistuttava kohtaloonsa: mikäli mielii joskus valmistua, ei auta muuta kuin tarttua kynään ja suunnata kirjastoon.

Nyt kun harjoittelu on ohi ja lomat on lusittu, on minunkin myönnettävä tappioni ja ryhdyttävä toden teolla pohtimaan kandidaatintutkielmaani. Aiheesta minulla on jo raakaversio käsissäni ja seuraavana työvaiheena olisikin sen tarkempi rajaaminen,  tiedonhaku, sekä kirjoittamisen aloittaminen. Seminaarini ohjaajan mukaan kyseessä ei ole kuin muutamien viikkojen työrupeama, jos asiaan tosissaan paneutuu. Toivottavasti näin on, sillä tutkimussuunnitelmani palautuspäivä polttelee jo kalenterissa… Ensi viikolla on aika vaihtaa harjoittelukoulun tohinat kirjansivujen kahinaan ja ryhtyä tuumasta toimeen. Opinnoissa kandidaatintutkielma yleensä sijoittuu kolmanteen opiskeluvuoteen ja sen kirjoittaminen aloitetaan kandiseminaarin yhteydessä. Seminaarissa jokainen sen jäsen esittelee oman aiheensa ja tutkimussuunnitelmansa sekä opponoi muiden osallistujien tuotoksia. Tiivistetysti kandin tarkoituksena on harjoitella tieteellisen tekstin ja tutkimuksen tuottamista sekä osoittaa omat valmiudet siirtyä maisterivaiheen opintoihin ja gradun laatimiseen. Jatkossa  tästä siis lisää, nyt menen vielä piiloon peiton alle ja odotan huomista hiukan ahdistuneena, mutta myös toiveikkaana. Kokemus kertoo, että aloittaminen on aina vaikeinta, mutta kun homman saa käyntiin se alkaa kulkea omalla painollaan.

Terkkuja,

Alina

 

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää