• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Alina Jokelainen

Tervehdys taas pitkästä aikaa! Omat kiireet ovat jättäneet tänne kirjoittelun viime aikoina taka-alalle, mutta nyt on aika palata asiaan. Kandin (välttelyn) ohella minua työllistävät tällä hetkellä sivuaineopinnot, jotka kuuluvat jokaisen luokanopettajantutkintoon. Niistä siis informaatiota seuraavaksi!

Jokaisella luokanopettajaopiskelijalla on siis ennen opintojen alkua valittu pääaine. Helsingissä se voi olla joko kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Ne eroavat perusopintojen osalta, mutta jokainen tuleva luokanopettaja suorittaa esimerkiksi samat ainedidaktiikan kurssit opintojensa aikana. Molemmista pääaineista valmistuu samaan ammattiin eli luokanopettajaksi. Pääaineen ohella jokaisen opiskelijan on valittava yksi tai kaksi sivuainetta, koska nekin kuuluvat tutkintoon. Yleensä sivuaineen valinta  tapahtuu toisen opiskeluvuoden aikana, jonka keväänä on mahdollista ilmoittautua Opettajankoulutuslaitoksen omiin sivuaineisiin. Niitä ovat esimerkiksi esi- ja alkuopetus, matematiikka sekä liikunta. Toki sivuaineopintoja on mahdollista lukea myös muualla, kuten johtamisen sivuainetta Aalto-yliopistossa tai kehityspsykologiaa Käyttäytymistieteiden laitoksella.

Useimmat luokanopettajaopiskelijat päätyvät kuitenkin valitsemaan jonkin oman laitoksemme sivuaineen jostain peruskoulussa opetettavasta aineesta. Tällöin saadaan opinto-oikeus yhteen lyhyeen sivuaineiseen (25 op) seuraavaksi opiskeluvuodeksi. Opiskelija voi halutessaan opiskella ainetta vain 25 opintopisteen edestä ja hakea seuraavana lukuvuonna toiseen lyhyeen sivuaineeseen. Esimerkiksi tällainen yhdistelmä voisi olla lyhyt sivuaine sekä liikunnasta että teknisestä työstä. Sivuaineesta voikin olla suuri etu työpaikanhaussa, kun johonkin alakouluun haetaan vaikka musiikkiin perehtynyttä luokanopettajaa, joka olisi kykenevä ottamaan hoitaakseen myös vierusluokkien musiikin oppitunnit. Lyhyt sivuaine ei kuitenkaan anna pätevyyttä opettaa oppiainetta yläkoulun aineenopettajana.

Vaihtoehtona on myös valita yksi pitkä sivuaine (yleensä 60 op). Tämä ei useimmiten pidennä opintoja, mutta äidinkieli ja kirjallisuus on laajuutensa vuoksi tähän poikkeuksen tekevä sivuaine. Pitkään sivuaineeseen voi hakea joko suoraan erillisen sivuainekokeen tms. suorittamalla tai tekemällä ensin lyhyen sivuaineen ja hakemalla sen jälkeen oikeutta jatkaa pitkään sivuaineeseen. Jos pitkä sivuaine on tehty jostain peruskoulussa opetettavasta aineesta, antaa se pätevyyden opettaa ainetta myös yläkoulussa, mikä nostaa opettajan palkkaluokkaa, vaikka tämä ei oppiainetta yläkoululaisille opettaisikaan. Pitkään sivuaineeseen pääseminen voi riippua monesta tekijästä, kuten hakijoiden määrästä ja lyhyen sivuaineen arvosanoista, mutta esteeksi voi muodostua myös se, että kyseisestä oppiaineesta ei ole edes pitkää sivuainetta tarjolla omassa yliopistossa. Esimerkiksi runsaasta sivuainevalikoimastaan kuulussa Helsingin yliopistossa ei ole mahdollista suorittaa pitkää sivuainetta liikunnasta, joten sen tehdäkseen on anottava oikeutta siirtyä suorittamaan kyseiset opinnot johonkin toiseen yliopistoon. Osassa sivuaineista kaikki halukkaat pääsevät kuitenkin myös pitkään sivuaineeseen, jos näin haluavat.

Kolmantena opiskeluvuonna ryhdytään tyypillisesti tekemään sivuaineopintoja, koska niille on varattu silloin aikaa kandin ja monialaisen harjoittelun oheen. Sivuaineet ovat hyvin erilaisia ja niihin hakeminen sekä niiden vaatima läsnäolo opintojen alettua yms. ovat hyvin vaihtelevia. Oma syksyni on kulunut tiiviisti historian lyhyen sivuaineen parissa, joten kirjoittelen siitä piakkoin lisää. Jos mieleesi nousi joku kysymys sivuaineista, niin anna palaa vaan: koetan vastata parhaani mukaan!

– Alina

 

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää