Tervehdys taas pitkästä aikaa! Omat kiireet ovat jättäneet tänne kirjoittelun viime aikoina taka-alalle, mutta nyt on aika palata asiaan. Kandin (välttelyn) ohella minua työllistävät tällä hetkellä sivuaineopinnot, jotka kuuluvat jokaisen luokanopettajantutkintoon. Niistä siis informaatiota seuraavaksi!

Jokaisella luokanopettajaopiskelijalla on siis ennen opintojen alkua valittu pääaine. Helsingissä se voi olla joko kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Ne eroavat perusopintojen osalta, mutta jokainen tuleva luokanopettaja suorittaa esimerkiksi samat ainedidaktiikan kurssit opintojensa aikana. Molemmista pääaineista valmistuu samaan ammattiin eli luokanopettajaksi. Pääaineen ohella jokaisen opiskelijan on valittava yksi tai kaksi sivuainetta, koska nekin kuuluvat tutkintoon. Yleensä sivuaineen valinta  tapahtuu toisen opiskeluvuoden aikana, jonka keväänä on mahdollista ilmoittautua Opettajankoulutuslaitoksen omiin sivuaineisiin. Niitä ovat esimerkiksi esi- ja alkuopetus, matematiikka sekä liikunta. Toki sivuaineopintoja on mahdollista lukea myös muualla, kuten johtamisen sivuainetta Aalto-yliopistossa tai kehityspsykologiaa Käyttäytymistieteiden laitoksella.

Useimmat luokanopettajaopiskelijat päätyvät kuitenkin valitsemaan jonkin oman laitoksemme sivuaineen jostain peruskoulussa opetettavasta aineesta. Tällöin saadaan opinto-oikeus yhteen lyhyeen sivuaineiseen (25 op) seuraavaksi opiskeluvuodeksi. Opiskelija voi halutessaan opiskella ainetta vain 25 opintopisteen edestä ja hakea seuraavana lukuvuonna toiseen lyhyeen sivuaineeseen. Esimerkiksi tällainen yhdistelmä voisi olla lyhyt sivuaine sekä liikunnasta että teknisestä työstä. Sivuaineesta voikin olla suuri etu työpaikanhaussa, kun johonkin alakouluun haetaan vaikka musiikkiin perehtynyttä luokanopettajaa, joka olisi kykenevä ottamaan hoitaakseen myös vierusluokkien musiikin oppitunnit. Lyhyt sivuaine ei kuitenkaan anna pätevyyttä opettaa oppiainetta yläkoulun aineenopettajana.

Vaihtoehtona on myös valita yksi pitkä sivuaine (yleensä 60 op). Tämä ei useimmiten pidennä opintoja, mutta äidinkieli ja kirjallisuus on laajuutensa vuoksi tähän poikkeuksen tekevä sivuaine. Pitkään sivuaineeseen voi hakea joko suoraan erillisen sivuainekokeen tms. suorittamalla tai tekemällä ensin lyhyen sivuaineen ja hakemalla sen jälkeen oikeutta jatkaa pitkään sivuaineeseen. Jos pitkä sivuaine on tehty jostain peruskoulussa opetettavasta aineesta, antaa se pätevyyden opettaa ainetta myös yläkoulussa, mikä nostaa opettajan palkkaluokkaa, vaikka tämä ei oppiainetta yläkoululaisille opettaisikaan. Pitkään sivuaineeseen pääseminen voi riippua monesta tekijästä, kuten hakijoiden määrästä ja lyhyen sivuaineen arvosanoista, mutta esteeksi voi muodostua myös se, että kyseisestä oppiaineesta ei ole edes pitkää sivuainetta tarjolla omassa yliopistossa. Esimerkiksi runsaasta sivuainevalikoimastaan kuulussa Helsingin yliopistossa ei ole mahdollista suorittaa pitkää sivuainetta liikunnasta, joten sen tehdäkseen on anottava oikeutta siirtyä suorittamaan kyseiset opinnot johonkin toiseen yliopistoon. Osassa sivuaineista kaikki halukkaat pääsevät kuitenkin myös pitkään sivuaineeseen, jos näin haluavat.

Kolmantena opiskeluvuonna ryhdytään tyypillisesti tekemään sivuaineopintoja, koska niille on varattu silloin aikaa kandin ja monialaisen harjoittelun oheen. Sivuaineet ovat hyvin erilaisia ja niihin hakeminen sekä niiden vaatima läsnäolo opintojen alettua yms. ovat hyvin vaihtelevia. Oma syksyni on kulunut tiiviisti historian lyhyen sivuaineen parissa, joten kirjoittelen siitä piakkoin lisää. Jos mieleesi nousi joku kysymys sivuaineista, niin anna palaa vaan: koetan vastata parhaani mukaan!

– Alina

 

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Tehokkaita opiskeluvinkkejä!

Pääsykokeiden luku-urakkaan valmistautuminen on alkanut. Lisäksi moni saattaa kaivata opiskeluvinkkejä myös ihan perusopiskeluarkeen. Tässä postauksessa jaan 5 tehokasta...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Opiskelijavaihdossa Islannissa

Vietin kevätlukukauden vaihto-oppilaana Pohjois-Islannissa, Akureyrin kaupungissa (20 000 asukasta). Lähdin kuuden kuukauden Erasmus-vaihtoon kotiyliopistostani Turun yliopistosta Akureyrin yliopistoon...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Mikä ihmeen kandi?

Viime kevään suurin opintosaavutukseni oli kandidaatin tutkielman kirjoittaminen. Ajattelinkin tässä postauksessa kertoa siitä, mikä kanditutkielma on ja kuinka se omalla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Miksi valmennuskurssille?

Tarvitaanko yliopistoon pääsemiseksi valmennuskurssia? Tätä kysymystä moni hakija varmasti pyörittelee ennen valmistautumista pääsykokeisiin. Vastaus pähkinänkuoressa...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

My week

Heippa! Olen nyt siirtynyt harjoittelussani yläkouluosuuteen. Ajattelin, että viime kertaisen My day:n lisäksi olisi kiva kuvata laajemmin harjoittelun koostumista ja kuinka muut opintojutut...

Lue lisää