Koska Vakava-koe on taas tämän kevään osalta hoidettu maaliin saakka, on monella kasvatusalalle mielivällä hyvin ansaittu tauko meneillään. Liikaa ei kuitenkaan kannata rentoutua, sillä opettajaksi pyrkivillä kirjallisen kokeen suorittaminen on vasta ensimmäinen askel kohti varsinaista määränpäätä. Soveltuvuuskokeeseen voikin jo pikkuhiljaa alkaa ainakin henkisesti valmistautumaan! Omalla kohdallani kiireet eivät ota vielä hellittääkseen, mutta voin ylpeänä ilmoittaa, että pitkään työstämäni kandidaatintutkielma on nyt hyväksytysti suoritettu! Katseeni on jo suunnattu kohti gradua, joka olisi kesän aikana tarkoitus laittaa aluilleen. Sitä ennen voisin kuitenkin kertoa lyhyesti siitä, mitä tuo kandin kirjoittaminen oikein pitää sisällään ja millaisesta prosessista siinä oikeastaan on kyse.

Kandidaatintutkielma on siis pakollinen osa opettajaopintoja. Sen kirjoittaminen aloitetaan useimmiten kolmannen opiskeluvuoden aikana. Käytännössä prosessi lähtee liikkeelle kandiseminaariin ilmoittautumisesta. Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä seminaarit vaihtelevat aihepiireittäin: osassa tutkimusta voi hyvin vapaasti tehdä mistä tahansa teemasta kun taas jotkut seminaareista on aihepiireiltään rajattu koskemaan esimerkiksi äidinkielen opetusta tai opettajankoulutusta. Itseä kiinnostavaa aihetta kannattaa siis pohtia jo hyvissä ajoin. Kun seminaariin on ilmoittauduttu on aika aloittaa opinnot. Oma seminaarini käynnistyi syyskuun alussa ja kesti koko lukuvuoden ajan eli loppukevääseen saakka. Samassa seminaarissa oli meidän kandin tekijöiden ohella graduansa tekeviä opiskelijoita, mikä tarjosi jo hyvän perspektiivin siihen, millaista tuon huomattavasti laajemman prosessin työstäminen onkaan.

Kandin kirjoittaminen lähtee liikkeelle kirjaston tiedonhakujärjestelmiin tutustumisesta ja oman aiheen valitsemisesta sekä rajaamisesta. Tämän jälkeen laaditaan oma tutkimussuunnitelma. Siihen kirjoitetaan muun muassa lyhyt johdanto, merkitään omat tutkimuskysymykset, avataan paria keskeistä käsitettä, kuvaillaan valittua tutkimusmenetelmää ja listataan muutamia alustavia lähdeteoksia. Muu seminaariryhmä kommentoi työtä ja antaa ideoita sen jatkotyöstöön. Erityisen tärkeä rooli on omalla opponoijalla joka käy tarkasti läpi niin suunnitelman kuin valmiin työnkin antaen siihen liittyvää palautetta, auttaen eteenpäin vaikeissa kohdissa ja toki korjaamalla myös kirjoittajan mahdollisia virheitä. Jokainen on siis seminaarin aikana sekä opponoijan että opponoitavan roolissa. Myös seminaarin ohjaaja antaa tärkeää palautetta työhön liittyen.

Seminaarin tapaamisia on keskimäärin kerran viikossa, mutta niiden sisällöt vaihtelevat ryhmittäin. Myös se, kuinka tiukka aikataulu tutkielman laatimiselle on riippuu pitkälti omasta ohjaajasta ja ryhmästä sekä opiskelijasta itsestään. Omassa ryhmässäni jokainen esitteli oman tutkimussuunnitelmansa ennen joulua ja valmiin tai keskeneräisen tutkielmansa ennen huhtikuun loppua. Työn ei siis tarvinnut välttämättä olla valmis lukuvuoden aikana, mutta sivumääränsä puolesta se olisi ollut mahdollista kirjoittaa hyvinkin lyhyessä ajassa. Sisällön osalta kyse on rakenteeltaan gradua vastaavasta, mutta laajuudeltaan huomattavasti sitä suppeammasta työstä.

Kun valmista ja ohjaajan hyväksymää tekstiä on valmiina tietty sivumäärä, toimitetaan työ laitoksen kielentarkastajalle, joka tarkistaa sen olevan tieteellisen kirjoittamisen standardien mukainen. Työ myös esitellään seminaarin muille jäsenille ja hiotaan huolellisesti loppuun saakka. Valmis työ on toimitettava valitsemaansa jättöpäivään mennessä opintotoimistoon ja oman ohjaajan arvioitavaksi. Tätä ennen on kuitenkin otettava itseään niskasta kiinni ja ryhdyttävä tuumasta toimeen. Edessä on suunnittelutyötä, palautteen antamista ja saamista, tiedonhakua, aineiston keräämistä, kirjoittamista, plagioinnin välttelyä, luotettavuuden arviointia, lähteiden merkintää, pilkun paikkojen tarkistamista, sanamuotojen hiomista…. Onneksi tämän työrupeaman loputtua on jo paremmat eväät seuraavaa koitosta, nimittäin gradua, varten!

– Alina

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Uusia tuulia !

Heippa kaikille!  Olen Anni ja aloitan nyt kirjoittamaan blogia opinnoistani kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelen Helsingin yliopistolla ja pääaineenani on erityispedagogiikka...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää