Fuksivuoden puolivälikatsaus

Lupasin blogin ensimmäisessä postauksessa kertoa, millaista on opiskella Helsingin yliopistossa ympäristötieteitä. Tässä kirjoituksessa katson hetken taaksepäin, mitä on tullut tehtyä sitten syyskuun. Pysyttelen vain koulujuttujen kertomisessa ja saat opiskelijaelämästä tulla itse ottamaan selvää. Vuodenvaihteeseen on pari päivää aikaa ja viimeistelen juuri syksyn viimeistä kirjoitustehtävää. Sen jälkeen olen erittäin lomalla!

Saatat tietääkin, että lukuvuosi jakautuu neljään periodiin, joista kaksi suoritetaan syksyllä, kaksi keväällä ja niihin kurssit ajoitetaan. Ensimmäinen vuosi kuluu itselläni perusopintoja sekä muutamia valinnaisia kursseja suorittaessa. Kuten avauspostauksessa kerroin, tutkinto-ohjelmamme on hyvin vapaa ja se näkyy lähes kaikkien myyläisfuksien toisistaan poikkeavissa suunnitelmissa. Alla olevalta sivustolta voit käydä katsomassa lisää mitä tällä hetkellä y-kandissa opetetaan:

YMPÄRISTÖTIETEIDEN KANDIOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 2020 – 2023

Ensimmäisessä periodissa kurkistin, millaisia akvaattiset tieteet ovat, opiskelin katsauksen Suomen ja lähialueiden luonnon kehityksestä viimeisen jääkauden jälkeen ja kävin kurssin, jonka nimi oli Maailman ympäristöongelmat ja niiden ratkaiseminen. Varsinkin viimeisin näistä kursseista sinetöi ajatukseni siitä, että olen hakenut itselleni oikeaan kouluun. Vaikka olenkin jo kauan ennen opintoja ollut ympäristöasioista kiinnostunut, opin älyttömän paljon uutta. Ja koetin parhaani mukaan olla ympäristöahdistumatta, koska tieto näissä asioissa ei ainakaan vähennä maailmantuskaa.

Toiseen periodiin olin ottanut kuluttajaekonomiaa toisesta tiedekunnasta, ympäristöpolitiikkaa sekä kurssin, jossa käsiteltiin ympäristöä eri tieteenalojen näkökulmista. Mielenkiintoisia aiheita oli viikoittain varsinkin tuolla monitieteisellä kurssilla, jossa teimme yhteistyötä eri alojen opiskelijoista kootuissa ryhmissä.

Mikä fiilis nyt sitten on? Vähän kisaväsymys alkaa painaa, mutta syksy on koronasta huolimatta ollut antoisa. On ollut huikeaa opiskella unelma-alaani enkä usko tämän fiiliksen hetkeen laantuvan. Odotan myös innolla mitä kevään kurssit, pitenevät päivät ja ensimmäinen opiskelijavappu tuovat tullessaan!