17.12.2020

Kandidaatintutkielman prosessi

Syyslukukauden viimeinen luento lopeteltiin juuri, ja samoin kandidaatintyön palautus. Koko syksyn kestänyt prosessi on viimein ohi! Tunnen helpotusta, vaikka kandityön arvosana jonkin verran jännittääkin. Urakan puolivälissä pelkäsin, ettei tutkielma valmistuisi ajoissa, mutta ohjaajani kannustavan palautteen ja kehitysehdotusten myötä pystyin taas näkemään edessä häämöttävän loppusuoran. Tutkielman kanssa samaan aikaan suoritettavat kurssit myös aiheuttivat välillä aikatauluhaasteita, mutta pyrin aina priorisoimaan eri tehtävät esimerkiksi eri viikonpäiville.

Kandityön aihetta pohdin jonkin verran kesän aikana, ja halusin erityisesti keskittyä tutkimaan arkkitehtuurin viherpesua. Ohjaajani toimii yhdyskuntasuunnittelun sivuaineen vastuuopettajana, ja hän ehdotti, että keskittyisin viherpesun vaikutusten sosiaaliseen näkökulmaan aluesuunnittelun kannalta. Pohdinnan jälkeen päädyin lopulliseen aiheeseeni:

Valitsemani aihe ja tutkimuskysymykseni kuitenkin kehittyivät ja tarkentuivat syksyn aikana. Ensimmäisenä täytyi tehdä tutkimussuunnitelma, jossa muun muassa määriteltiin tutkimusmenetelmät ja aiheeseen liittyvää lähdekirjallisuutta. Tutkimussuunnitelma tuli palauttaa hyvin aikaisessa vaiheessa, mutta kyse oli hyvin alustavasta suunnitelmasta. Lopullinen tutkielmani muistuttaa suunnitelmaa vain etäisesti.

Haluaisin muistuttaa kandityötä suunnittelevia tai aloittelevia siitä, että on täysin hyväksyttävää, ettei oma idea ja tutkimuskysymys ole täysin jäsenneltyjä heti prosessin aloittaessa. Tutkielma kehittyy lähteiden ja kirjoittamisen myötä, ja lisäneuvoja voi aina pyytää omalta ohjaajalta. Myös kurssikavereilta voi ja kannattaa kysyä kommentteja kirjoittamaansa tekstiin, sillä usean kuukauden kirjoittamisen jälkeen ei välttämättä enää huomaa omia virheitään tai tekstissä olevia epäjohdonmukaisuuksia.

Kannattaa tehdä itselleen myös kirjoittamista koskeva aikataulu, joka helpottaa muiden kurssitöiden järjestelyä. Itse opin, että pystyn parhaiten kirjoittamaan aamu- ja keskipäivällä. Iltapäivisin ja iltaisin keskityin enemmän muihin kurssitöihin tai lähteiden lukemiseen. Ennen prosessin aloittamista kannattaa tutustua myös muihin kandidaatintutkielmiin, sillä niistä voi saada inspiraatiota esimerkiksi työn kuvitukseen tai taittoon.

Tärkeää on myös muistaa levätä ja pitää taukoja työskentelystä. Jos kirjoitin liian väsyneenä, seuraavalla kerralla tekstiä tarkastellessani aikaa saattoi kulua turhan paljon omien viheideni korjaamiseen. Ajatukset myös jäsentyvät levätessä, ja pienen tauon jälkeen saattaa havahtua uuteen johtopäätökseen tai näkökulmaan. Vaikka kirjoitusprosessi saattaa tuntua pitkältä, on se todellisuudessa ohi jo parissa kuukaudessa. Oman jaksamisen tarkkailu on tärkeää, vaikka tutkielma olisikin opintojen sen hetken tärkein prioriteetti. Jos kuitenkin tutkielman loppuunsaattaminen tuntuu liian raskaalta, kannattaa se ottaa puheeksi oman ohjaajan kanssa matalalla kynnyksellä.

Kandidaatintyö kannattaa nähdä harjoitteluna esimerkiksi diplomityön kannalta, eikä sen tarvitse olla täydellinen. Koko kirjoitusprosessi on oppimiskokemus ja keino tutustua lisää arkkitehtuurin eri osa-alueisiin. Omalta osaltani uurastus on kuitenkin tämän vuoden osalta ohi, ja toivotan kaikille jaksamista viimeisiin palautuksiin ja loppuvuoteen!

Laura V.

Olen 23-vuotias toisen vuoden arkkitehtiopiskelija Aalto-yliopistosta. Opiskelun ohella tykkään viettää aikaani urheillen, lukien ja ystävien seurassa. Myös askartelu ja maalaus ovat lähellä sydäntäni.

Tänä syksynä tavoitteeni on kirjoitella pääsykoekeväästä, kokemuksistani valmennuskurssilta ja arkkitehtiopiskelijan arjesta. Arkipäivät menevät pitkälti kurssitöiden parissa, mutta onneksi mukaan mahtuu myös paljon naurua ja unohtumattomia kokemuksia.