03.10.2020

Arkkitehtiopiskelijan ideapankki

Suunnittelutehtävän ideoinnin aloittaminen voi olla välillä haastavaa, ja ehkä myös aihe tuntuu vaikeasti lähestyttävältä. Tässä postauksessa olen kirjoittanut ylös muutamia vinkkejä suunnitteluprosessin aloittamiseen, ja maininnut muutamia inspiraation lähteitä.

Ennen laajoja suunnittelukursseja usein tutustutaan suunniteltaviin kohteisiin ekskursiolla, tai vähintään aihetta käsittelevällä luennolla. Esimerkiksi ennen saunan suunnittelua Töölönlahdelle vierailimme Löylyssä Hernesaaressa.

Kuvat: Pinterest

Ideoita löytää paljon myös somesta; Pinterest on lähes jokaisella opiskelijalla käytössä ideointivaiheessa jollain tavalla. Instagramin kautta voi myös löytää inspiraatiota seuraamalla esimerkiksi arkkitehteja tai arkkitehtitoimistoja eri puolilta maailmaa. Hyviä artikkeleita voi seurata muun muassa Dezeenin ja ArchDailyn kautta.

Pinterestiin ei kannata jäädä kuitenkaan liiallisesti jumiin. Yksi parhaista neuvoista jonka sain ensimmäisenä opiskeluvuotenani, oli se että pyrkii luonnostelemaan mahdollisimman paljon. Pinterestiin voi koota vaikka millaisia ideoita, mutta ne ovat jonkun toisen toteuttamia. Oman suunnitelman jäsentely vaatii luonnoksia, joista voi saada palautetta esimerkiksi kurssin ohjaajilta. Luonnostelun jälkeen on hyvä toteuttaa ‘räkämalli’, joka usein tuo esille puutteet esimerkiksi aukotuksen suunnittelussa.

Ideoita voi saada myös omilta vuosikurssilaisilta. Näin etätyöskentelyssä on ehkä suurempi kynnys kysyä toisen mielipidettä, mutta joku joka tarkastelee suunnitelmaa ensimmäistä kertaa, voi nähdä siinä toisenlaisia mahdollisuuksia. Varsinkin jos suunnitelmaa on työstänyt monta päivää ilman ohjausta, on hyvä kysyä toista mielipidettä.

Ideoita voi jäsennellä myös konkreettisemmin: jos pohdit jotain tiettyä rakennusta, mitkä ovat tekijöitä joista siinä pidät? Mitä tekisit suunnittelijana toisin? Esimerkiksi tilojen sijoittelu voi perustua toiseen jo olemassa olevaan rakennukseen, jota sovellat omaan suunnitelmaan.

Arkkitehtuuria voi analysoida myös esimerkiksi videoista ja elokuvista. Millaiselta tietty tila saa kohtauksen tuntumaan? Näkyykö pinnoissa tekstuureja? Mitä materiaaleja rakennuksesta erottuu? Myös arkkitehtuurin historiasta löytyy inspiraation lähteitä laidasta laitaan.

Kuvat: Pinterest

Yksi helpoimmista tavoista ideoida on luonnostelu. Varsinkaan suunnittelun alussa ei kannata jäädä jumiin yksityiskohtiin, vaan esimerkiksi pohtia tilan tai rakennuksen luonnetta. Myöhemmin mukaan voi tuoda materiaalit ja tilojen tarkemman sijoittelun. Myös tontin sijainti on yksi tärkeimmistä vaikuttajista: miten rakennukseen kuljetaan? Mikä on rakennuksen sijainti ilmansuuntiin nähden? Millaista maasto on? Jotta näitä ja muita kysymyksiä pystyy pohtimaan, kannattaa dokumentoida tontti huolellisesti kuvien ja muistiinpanojen avulla.

Yllä mainitut ajatukset ideointiin liittyen ovat tulleet itselleni tutuiksi viimeisen parin vuoden aikana, mutta ei ole vain yhtä oikeaa tapaa ideoida ja suunnitella. Joku toinen saattaa löytää inspiraationsa aivan muualta, vaikka sattumalta kävelylenkillä. Tulipa ajatus mitä tahansa kautta, on tärkeää pitää mieli avoimena. Joskus saattaa muistaa nähneensä mielenkiintoisen rakennuksen jonkin kurssin luentodioissa, jonka onneksi pystyy yleensä jälkeenpäin dioista tarkistamaan. Myös hengähdystauot voivat tehdä ihmeitä ajatusprosessille, joten pieni etäisyys kurssitöihin on välillä paikallaan.

Laura V.

Olen 23-vuotias toisen vuoden arkkitehtiopiskelija Aalto-yliopistosta. Opiskelun ohella tykkään viettää aikaani urheillen, lukien ja ystävien seurassa. Myös askartelu ja maalaus ovat lähellä sydäntäni.

Tänä syksynä tavoitteeni on kirjoitella pääsykoekeväästä, kokemuksistani valmennuskurssilta ja arkkitehtiopiskelijan arjesta. Arkipäivät menevät pitkälti kurssitöiden parissa, mutta onneksi mukaan mahtuu myös paljon naurua ja unohtumattomia kokemuksia.