• AMK tekniikka ja liikenne
  • Vili

Lupasin kirjoittaa seuraavaksi siitä, millaista rakennusinsinööriksi opiskelu on tähän mennessä pääpiirteittäin ollut, joten avaan tässä tekstissä joitain kokemuksiani opinnoista. Kyseessä on subjektiivinen kokemukseni aiheesta, joten se ei luonnollisestikaan ole mikään universaali totuus. Joku toinen voi kokea samat opinnot hyvinkin erilaisina.

Ensimmäinen vuosi pitää sisällään paljon laskemista, koska silloin käydään ainakin rakennustekniikassa kaikki neljä insinöörimatikan kurssia.Tampereen ammattikorkeakoulun matikan opetus on ollut todella laadukasta, ja koen, että panostaminen hyvään matemaattiseen perusosaamiseen on kantanut hedelmää myös raksan ammattiaineissa, esimerkiksi statiikassa ja lujuusopissa.

Ensimmäisen vuoden aikana on tullut tutuksi myös yksi insinööriopintojen kulmakivistä, eli pakolliset labrat. Betonitekniikan labratunneilla olemme raudoittaneet ja valaneet palkkeja, koepuristaneet valamiamme lieriöitä ja kuutioita ja tietenkin tutustuneet Nykäsen nomogrammiin ja laskeneet sen avulla toimiva betonin suhteituksen. Labrassa teoria on yhdistynyt mukavasti käytäntöön, ja vaikka sinne on välillä pitänyt läsnäolopakon takia rämpiä poskiontelotulehduksessa kahdeksaksi aamulla, on se silti ollut sen arvoista!

Haastavimmaksi kurssiksi olen kokenut nyt käynnissä olevan rakennusfysiikan labrakurssin. Raportoinnit labratöistä vievät paljon aikaa, tekstin muotoilu on tarkkaa, eivätkä raportteihin laskettavat mittalaitevirheetkään ole mistään helpoimmasta päästä. Labrassa tehtävät mittaukset sen sijaan ovat olleet mielenkiintoisia. Olemme tähän mennessä mitanneet lämpölaajenemista ja lämpösäteilyä, ja tiedossa on vielä lämpöpumppuun ja äänieristykseen liittyviä mittauksia. Huokaisen kyllä jokatapauksessa helpotuksesta, kun rakennusfysiikan labrakurssi on hyväksytysti suoritettu. Siitä saa vaan kaksi opintopistettä, mutta jo tässä vaiheessa työtunteja on kyllä sen parissa vierähtänyt enemmän kuin opintopistettä edellyttäisi.

Lämpölaajenemisen mittaus

 

Opintojen ja erityisesti itsenäisen työskentelyn aikatauluttaminen on perheelliselle ihmiselle ylipäätään haasteellista. Kotona tehtäviä harkkatöitä tulee insinööriopinnoista todella paljon, ja ensimmäisiin rakenteiden mitoituksen ja lujuusopin harkkoihin sai helposti uppoamaan useamman tunnin. Lisäksi lapsenkin kanssa olisi ihan mukava välillä viettää aikaa, ettei hän vallan unohda isäänsä. Olenkin yrittänyt pitää viikonloput aina vapaana perheelle ja harrastuksille opiskella maanantaista perjantaihin normaalin virka-ajan puitteissa. Opiskelijarientoihin en enää tässä elämänvaiheessa oikein ole ehtinyt, mutta onneksi opiskelukavereihin tutustuu hyvin myös ryhmätöissä ja labroissa. Syksyllä pääsimme sentään Pirkanmaan rakennuspäivän jälkeen istumaan iltaa muiden perheelliset luokkakavereiden kanssa.

Tavallisten opintojen lisäksi meille on järjestetty useita ekskursioita. Olemme päässeet vierailemaan useammalla eri rakennustyömaalla, ja betonitekniikan tunnilta pääsimme käymään Ruduksen betoniasemalla. Työelämäyhteistyö onkin toiminut rakennustekniikan opinnoissa erinomaisesti. Ekskursioiden lisäksi koulullamme on järjestetty raksan opiskelijoille kolme rekrytointitapahtumaa, ja yrtykset ovat olleet hyvin esillä opinnoissamme. Oman alan mielenkiintoinen ja palkallinen harjoittelupaikka löytyikin ensi kesäksi helposti ja odotan toukokuussa alkavaa harjoittelua innolla. 

Yhteenvetona voisinkin sanoa, että insinööriopinnoissa ei ole juurikaan ilmaa. Koulutusleikkaukset ovat vähentäneet lähiopetuksen määrää entisestään, ja tuntuu välillä siltä, että oikeasti tärkeitä asioita jää tuntien vähyyden takia itseopiskeltaviksi. Tämä haastaa opiskelijan miettimään tarkkaan ajankäyttöään. Omaa kuormitusta on myös tärkeä arvoida, että varmasti jaksaa puristaa homman läpi tavoiteajassa. Opintojen sisältö on vastannut odotuksiani todella hyvin, ja olen ollut pääosin erittäin tyytyväinen opetuksen tasoon.

Vili Pajunen

Olen 29-vuotias rakennusinsinööriopiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta. Nautin luovasta ongelmaratkaisusta ja konkreettisesta tekemisestä, eli pääsen opinnoissani toteuttamaan itseäni erinomaisesti. Olen luonteeltani asiakeskeinen introvertti, mutta nautin kuitenkin ystävien seurasta ja hyvästä huumorista. Olen naimisissa, ja minulla on 2-vuotias poika. Harrastan kuntosalilla käymistä ja liveroolipelaamista. 

Muita blogipostauksia

  • AMK tekniikka ja liikenne
  • Vili

Pohdintoja omasta pääsykoekeväästä

Ajattelin, että näin ensimmäisen blogikirjoitukseni kunniaksi voisin palata ajassa noin vuoden taaksepäin ja muistella omaa pääsykoekevättäni. Aihe on sikälikin...

Lue lisää