Kasvatustieteet ja VAKAVA

Tälle sivulle on koottu yleistietoa VAKAVA -kokeesta sekä Helsingin yliopiston yleisen kasvatustieteen koulutuksesta, joka ei kuulu VAKAVA -hankkeen piiriin. Mikäli olet hakeutumassa opiskelmaan yleistä kasvatustiedettä muualle kuin Helsinkiin ja hakukohteesi kuuluu VAKAVA -hankkeeseen, siirry luokanopettajankoulutuksen sivullemme, josta löydät tarkempaa tietoa VAKAVA -kokeesta sekä kursseistamme. Samalla sivulla voit ilmoittautua myös VAKAVA -kurssillemme:
http://www.valmennuskeskus.fi/page.php?page_id=29

VAKAVA on valtakunnallinen kasvatusalojen yhteisvalintahanke. Hakija voi samalla kirjallisella kokeella pyrkiä useaan, maksimissaan yhdeksään, hankkeessa mukana olevaan koulutukseen. Valintaan osallistuu kasvatusalan eri koulutuksia kaikista yliopistoista mm. luokanopettajakoulutus, lastentarhaopettajakoulutus, kotitalousopettajan koulutus, käsityön opettajakoulutus, ohjauksen koulutus, Turun ja Jyväskylän yliopistoista opettajakoulutusten lisäksi kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen sekä erityispedagogiikan koulutusohjelmat ja Lapin yliopistosta kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen sekä mediakasvatuksen koulutusohjelmat. Yhteisvalinnan ulkopuolelle on jättäytynyt Helsingin yliopiston yleisen kasvatustieteen koulutusohjelma ja  Tampeen yliopiston elinikäisen oppimisen koulutusohjelma. Tästä linkistä löydät kaikki VAKAVA -hankkeessa mukana olevat koulutusohjelmat: http://www.helsinki.fi/vakava/koulutukset.html

VAKAVA-koe järjestetään kaikissa hankkeessa mukana olevissa yliopistoissa samanaikaisesti. Kokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua, joten kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet voivat osallistua kokeeseen. Koepaikka ilmoitetaan etukäteen hakemuksen täytön yhteydessä ja ilmoitus on sitova. Kokeesta saatava pistemäärä huomioidaan kaikissa niissä VAKAVA -hankkeeseen osallistuvissa koulutuksissa, joihin hakija on jättänyt hakemuksensa. Aineisto, josta VAKAVA-kokeen kysymykset laaditaan, julkaistaan internetissä yliopistojen omilla hakusivustoilla maalis-huhtikuun vaihteessa. Valintakoeaineisto on ollut saatavana myös kirjana. Kirjallisuuskoe on pidetty vuosittain toukokuun puolessa välissä.

Lisää tietoa VAKAVA -kokeesta ja kokeeseen valmentavista kursseistamme löytyy luokanopettajakoulutuksen sivuiltamme: http://www.valmennuskeskus.fi/page.php?page_id=58

 

Kasvatustieteen koulutusohjelma

Yleistä kasvatustiedettä voi opiskella pääaineena Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Opetuksen painopisteet, erikoistumisalat ja pääsykoevaatimukset vaihtelevat yliopistoittain.

Kasvatustiede tutkii kasvatuksen, oppimisen ja opettamisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kohtaamme jokapäiväisessä elämässämme jatkuvasti kasvatustieteen sovellutuksia. Kasvatustieteillä onkin ollut merkittävä rooli yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Kasvatustieteilijöiden näkökulma alaansa on analyyttinen, tulkitseva ja kriittinen. Eri maiden koulujärjestelmien vertailut (esim. PISA-testit) ja erilaiset arvofilosofiset keskustelut ovat hyviä esimerkkejä kasvatustieteellisistä lähestymistavoista.

Kasvatustieteet tarkastelevat kehitys-, kasvatus-, opetus-, koulutus- ja oppimisprosesseja erilaisissa oppimisympäristöissä, organisaatioissa ja yhteiskunnissa. Tutkimusten kohteina ovat yksilön elämänkulku sekä yhteisöjen muutos- ja kehitysprosessit. Opinnoissa on mahdollista perehtyä muun muassa koulutuspolitiikkaan, oppimisen ja opetuksen haasteisiin, koulutuksen kansainvälisiin näkökulmiin ja monikulttuurisuuteen tai henkilöstön työhyvinvointiin ja kehittymiseen työyhteisöissä.

Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kasvatustieteiden asiantuntijaksi, jolla on valmiuksia soveltaa ja tuottaa tietoa kasvatus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä niiden uudistamisesta niin julkisella sektorilla, järjestöissä kuin yritysmaailmassa.

Valmentautuminen Helsingin yliopiston kasvatustieteen pääsykokeeseen

Helsingin yliopiston yleisen kasvatustieteen opinnoissa ja aikuiskasvatustieteen opinnoissa on yhteiset alkuvaiheen opinnot, jonka jälkeen on mahdollista valita oma syventymislinja. Aineopintoja on mahdollista valita kolmelta aihealueelta:

• kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri
• opetus ja oppiminen
• oppiminen työelämässä
  
  

Sivuaineita ja vapaasti valittavia aineita voi valita oman tiedekunnan lisäksi myös muista tiedekunnista ja korkeakouluista.

Helsingin yliopiston valintakoevaiheessa ei erotella erikseen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kiintiössä pyrkiviä. Pääsykoe on sama molemmille linjoille pyrkijöille. Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen pääsykoe muodostuu monivalintatehtävistä ja aineistokokeesta. Monivalintatehtävillä pyritään mittaamaan hakijoiden motivaatiota opiskella asiat yksityiskohtia myöten. Ulkoluvulla ei kuitenkaan pärjää, sillä yksityiskohdat on helpompi muistaa asiakokonaisuuksien ja syvemmän ymmärtämisen kautta. Monivalintatehtävissä parhaiten menestyneiden aineisto-osuus arvostellaan.

Aineistokoe mittaa kykyä ymmärtää, tulkita ja arvioida tietoa rajatussa ajassa. Lisäksi koe vaatii luku- ja vastaustekniikan hyvää hallintaa. Hyvä sisälukutaito, tekstin jäsennystekniikka sekä vastaustekniikka ratkaisevat sen, ketkä pärjäävät aineistokokeessa.

Valmennuskursseillamme harjoittelet pääsykokeessa vaadittavia osa-alueita, jotka sisältyvät Helsingin yliopiston pääsykoevaatimuksiin. Asiantuntevan opettajan sekä kannustavan tutorin avulla omaksut pyrkimisessä vaadittavat tiedot ja taidot sekä saat apua pyrkimisessä tarvitsemaasi ajanhallintaan. Kurssilla tutustut myös muihin pyrkijöihin. Pääsykokeeseen valmistautuminen yhdessä lisää lukumotivaatiota ja tuo varmuutta asiakokonaisuuksien hallitsemiseen.