Seppo Sivula
Seppo Sivula on ammatiltaan arkkitehti ja hänellä on pitkä kokemus arkkitehtuurista sekä valmennuskurssiopetuksesta. Tällä hetkellä hän työskentelee yksityisyrittäjänä.
Pääsykokeessa punnitaan pyrkijän itsevarmuus
Seppo Sivula arvioi yksilöllisen ilmaisutavan ja oman tyylin löytämisen vaikuttavan suuresti pääsykokeessa menestymiseen. Valmennuskurssilla tähän paneudutaan harjoitusten avulla. "Töiden tekemisen ja niiden arvioimisen kautta kurssilaiset löytävät vahvat puolensa ja oppivat kompensoimaan heikkoja puoliaan", Seppo kertoo. Kurssilla tehdään useita harjoitustöitä, joilla testataan omia ideoita ja nähdään myös toisten tekemiä töitä. "Kurssilaisten on erittäin tärkeää nähdä useita töitä ja ymmärtää mikä tyyli on heille itselleen sopiva ja mihin omissa töissä kannattaa pyrkiä", Seppo painottaa. Hän tietää, että oman tyylin löytymisen myötä löytyy myös tekemisen varmuus. "Yksi tärkeimpiä tekijöitä pääsykokeessa menestymisessä on pyrkijän varmuus, jonka tulee välittyä hänen tavastaan työstää ideoitaan".
Oman ilmaisutavan merkitys korostunut
Pääsykokeiden arvostelussa arviointiperusteet ovat viime vuosina muuttuneet. Hakijoilta odotetaan teknisen osaamisen ja idean välittymisen lisäksi selkeää linjausta töissään. "Oman ilmaisutavan merkitys on korostunut, joten pyrkijöiden töiden on oltava persoonallisia ja tyyliltään yhtenäisiä", Seppo toteaa ja jatkaa: "tämän vuoksi kurssilla edistetään voimakkaasti oman tyylin löytämistä ja kehittämistä. Opettajat opastavat toisinaan myös kädestä pitäen, jos oppilas tuntuu sitä tarvitsevan".
Kurssilaiset oppivat parhaiten antamalla esimerkkejä ja kertomalla omista virheistä. Opettaessa opettajan on oltava myös hyvin vilpitön. Kritiikeissä pitää olla asiallinen ja toisen työtä arvosteltaessa on pyrittävä hienotunteisuuteen, mutta samalla asiasta on sanottava suoraan. "Monipuolinen harjoittelu, ohjaus, palaute ja oman tyylin löytyminen tuovat varmuuden, jonka vuoksi kurssilaisten lähtöasemat pääsykokeessa ovat todella hyvät", Seppo kiteyttää lopuksi.
Kurssilaisten kommentteja Sepon opetuksesta: "selvitti perspektiivin niin ettei sitä enää koskaan unohda + sen osaa tehdä nyt oikein :)", "hänestä huomasi että kyseessä oli raaka ammattilainen! Auttoi henkilökohtaisesti ja korjasi virheitä", "erittäin hyvä asiantuntemus ja huumori", "Seppo on rauhallinen, mutta positiivinen asenne loistaa Seposta".
Sulje tiedot
Minna Kuusela
Minna Kuusela on arkkitehti ja yksityisyrittäjä, jonka yksi freelancertyö on opettaa arkkitehtivalmennuskurssilla piirustusta. Alalle hänet vei kiinnostus matematiikkaan ja asumiseen liittyviin asioihin. "Osasin piirtää ja minulla oli lukiossa laaja matematiikka, josta etenkin geometria oli minusta mielenkiintoista. Kun ne yhdisti, saatiin arkkitehtiosaston pääsykokeeseen marssiva tuore ylioppilas", Minna kertoo. Itsestään selvä valinta ei kuitenkaan ollut, sillä Minna kävi myös Taideteollisen korkeakoulun pääsykokeissa ja suunnitteli jossain vaiheessa keskittyvänsä taidehistorian opintoihin. Varsinaisesti arkkitehdin ammatista hän ei opiskelun alkaessa tiennyt mitään. "Isäni oli opiskellut aikoinaan maanmittariksi Otaniemessä Espoossa ja jotenkin tietty teekkariudenkin ajatus oli minussa valmiiksi sisällä", Minna tuumailee.
Arkkitehti on myös rakennusinsinööri ja psykologiMinna opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Diplomityönsä hän teki historiasta, rakennussuojelun, -tutkimuksen sekä uudelleenkäytön piiristä. Minna tempautui työelämään heti opintojensa alkuvaiheessa ja onkin värittänyt työhistoriaansa monella erilaisella työkuvalla. Ensimmäisessä osa-aikaisessa, mutta vakituisessa työssään hän viihtyikin useamman vuoden.
"Samassa pientalosuunnitteluun erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa työskentelin myös valmistumiseni jälkeen muutaman vuoden. Siellä opin rakennuksen valmistumisen vaiheet aivan alun suunnittelusta valmiin rakennuksen lopputarkastukseen. Opin myös, että arkkitehdin on ainakin yksityispuolella oltava yhtä aikaa sekä arkkitehti, rakennusinsinööri ja ennen kaikkea psykologi", Minna kertoo työstä. "Palavereissa on opittava nappaamaan pienetkin vihjeet siitä, mitä asiakas haluaa. Arkkitehdin tehtävänä on sitten määritellä, mitkä halut ovat toteutettavissa. Ja on hyvä tajuta ihmisen arkiset tilantarpeet", Minna jatkaa.
Myöhemmin hän on ollut työssä myös tila- ja konseptisuunnittelupuolella. "Asiakkaina oli yrityksiä, joiden toimitilat esimerkiksi kaipasivat uutta ilmettä ja kenties uuden logon ja värimaailman tuomista liiketiloihin, esitteisiin yms. Teimme myös museotilojen suunnittelua ja huonekalusuunnittelua. Pääsin tarkastelemaan arkkitehtuuria myös kaupallisesta sisustussuunnittelijan näkökulmasta ja sain rautaisannoksen yrityskulttuuria isojenkin firmojen kanssa asioidessani", Minna kertoo.
Minna on saanut uutta näkökulmaa alaan politiikan puolelta, Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa." On haastavaa, mutta toisaalta melkein hauskaakin päästä vetämään punakynää muiden arkkitehtien suunnitelmiin, vaikka käytännössä lautakuntaan asti tulevat projektit ovat virkamiestasolla ja kaupunginarkkitehtien toimesta jo niin valmiiksi työstettyjä ja tarkastettuja, että itse suunnitelmiin ei ole useinkaan paljoa puuttumista. Mutta koen olevani yhtenä vartijana siinä, millaiselta kaupunkikuva kotikaupungissani näyttää, minne sijoitetaan liikekeskus ja minne bussivarikko, ja saadaanko uusista asuinalueista esimerkiksi oikealla tavalla kestävän kehityksen mukaisia", Minna kuvailee.
Alalla ei pidä pelätä haasteellista tulevaisuuttaMinnan mielestä on vaikea määritellä tyypillistä alan edustajaa, koska arkkitehdin mahdollisten työtehtävien kirjo on suuri. "Ammatti sopii ihmiselle, joka on kiinnostunut ihan konkreettisestikin isoista asioista - pienelle näpertelylle on muita paikkoja - ja siltä miltä maailmassa näyttää, millaisissa paikoissa täällä ollaan ja eletään. Ala sopii ihmiselle, joka ei pelkää mahdollisesti haasteellista tulevaisuutta", Minna sanoo.
Saa luoda isoa taidettaMinnan mielestä ammatin hyviä puolia on, että saa olla mukana vaikuttamassa siihen millaisessa ympäristössä elämme, teemme työtä ja vietämme vapaa-aikaa. "Parhaimmillaan saa ihania ahaa-elämyksiä, kun keksii miten jonkun asian voi ratkaista, miten palaset napsahtavat paikoilleen. Kaikkihan haluavat ympärilleen visuaalisestikin hyvää arkkitehtuuria. Joskus saa olla melkein taiteilija, kun miettii muotoja, värejä ja materiaaleja: saa luoda isoa taidetta. Ihmisten kanssa yhteistyön tekeminen on myös mukavaa, Minna kehuu alaa.
Miinuspuoleksi hän mainitsee ongelmat yhteistyön tekemisessä eri suunnitteluosapuolten kansa. "Oikeastaan aina joutuu tekemään kompromisseja syystä tai toisesta, usein pääsyy kaikkeen on raha ja sen puute. Ja oikeasti, erittäin harva arkkitehti pääsee suunnittelemaan taidemuseoita pääkaupunkien keskustoihin. Useimmat raatavat ylitöinä perusrivitalomassaa rakennusliikkeille. Työ aiheuttaa stressiä ja kiirettä ja projektit ovat usein aika vastuullisiakin."
Arkkitehdillä on pitkä pinna ja sosiaalisia taitojaMinna kokee, että hän on arkkitehdin lisäksi käsityöläinen ja yleisön palvelija." Toteutamme unelmia, mutta täytyy olla myös realisti. Ja pidän jo arkkitehdin koulutuksessakin saatuja valmiuksia alan eri puolilta erittäin tärkeinä pelimerkkeinä rakennusalalla. Arkkitehti on, tai ainakin hänen pitäisi olla, ammatti-ihminen, jota ei voi korvata", Minna kertoo.
Kokemuksensa perusteella hän voi sanoa, että arkkitehdin työssä tarvitaan pitkää pinnaa, sosiaalisia taitoja ja hyvää itsetuntoa. Hän myös kannustaa, että työelämä karsii liian ujouden ja arkuuden. "Ammatissa tarvitaan myös mielikuvitusta sekä kykyä katsoa asioita toisin ja taas toisin. Tarvitaan geometrian tajua ja kiinnostusta myös siihen, miten rakennus pysyy kasassa, eli hiukan myös rakennusinsinöörin vikaa, jota oppii koulussa", Minna lisää. Hän myös muistuttaa, etteivät kaikki arkkitehdit tee taloja ihmisille. Arkkitehteja on myös kaavoituspuolella, tutkimustyössä, sisustus- ja huonekalupuolella ja esimerkiksi opetustyössä.
Kiire ja aikataulut tekevät arkkitehdin päivistä haasteellisiaHaasteellista arkkitehdin työssä on Minnan mukaan kiireen ja aikataulujen kanssa pelaaminen, mikä kysyy hermoja. "Kompromissit ja intressiristiriidat aiheuttavat turhautuneisuutta, kaikkea tätä on opittava sietämään. Isommassa mittakaavassa on haasteellista esimerkiksi luoda vähästä paljon, kalliilla kun ei saa välttämättä aina parempaa kuin halvemmalla. Riippuu osaamisesta ja mielikuvituksesta", Minna kertoo.
Uutta haastetta tuo myös ilmastonmuutos ja se, miten ja millaisilla ratkaisuilla arkkitehtuurissa sitä vastaan taistellaan. "Miten yhdistää esimerkiksi energiatehokkuus ja silti niin isot ikkunat, että niistä näkee vaikka sen järvimaiseman?" Minna miettii.
Valmennuskurssilaisesta valmennuskurssin opettajaksiMinna opettaa Valmennuskeskuksen kursseilla, koska hänestä on hienoa jakaa itsellä olevaa tietoa ja valmiuksia. Hän myös näkee itsensä monessa kurssilaisessa, sillä myös Minna kävi aikoinaan valmennuskurssin ennen pyrkimistään ja pääsemistään arkkitehtiosastolle.
Pääsykokeet ovat muuttuneet Minnan ajoista jonkin verran. Hänen aikanaan pääsykokeet olivat lähinnä kaksiulotteisia, eikä Minnan sanoin ollut pelkoa rautalankatehtävistä. Matematiikan koe oli keskellä piirustuskoetta, eikä erillisenä, kuten nyt. "Piirustustehtävät ja arvosteluperusteet ovat kuitenkin yllättävän samankaltaisia kuin nyt, joten niihin ei aika ole purrut."
Nykyään arkkitehtuurin pääsykoe korostaa Minnan mielestä enemmän piirustus- ja muuta kuvan tekemistaitoa kuin varsinainen opiskelu. "Rakenteista ei vielä pääsykokeessa tarvitse tietää paljoa, hyvällä esittämistaidolla ja mielikuvituksella selviää melko pitkälle. Siisteyttä vaaditaan kaikissa töissä, etenkin rakenteluissa ja ajankäytön hallintaa eli on hyvä oppia tunnistamaan omat vahvuudet ja saada siitä rohkeus lähteä toteuttamaan pääsykoetyö määrätietoisesti", Minna kertoo pääsykokeiden vaatimuksista.
Hän tietää, että koe on eri ihmisille eri syistä vaikea. "Joillekin on vaikeinta saada työ valmiiksi kolmessa tunnissa, joillekin on vaikeinta päästä työn alkuun, joidenkin mielestä on kauheaa nähdä, miten kaikki muut ympärillä tekevät upeita duuneja ja "mulla on vaan tällainen". Itseensä luottaminen lienee monelle hankala kohta", Minna kertoo.
Kaikista voi tulla hyviä arkkitehtejaMinna on pitänyt opetustyöstä kovasti. Valmennuskurssilla hänellä on mahdollisuus työskennellä motivoituneiden ihmisten kanssa ja Minnasta on upeaa nähdä, miten jokaisella opiskelijalla on omat vahvuudet ja näkemykset. Hän kokee saavansa opetustyöstä paljon itsekin.
Minnan mielestä hyvä opettaja on sellainen, joka osaa katsoa asioita monelta eri kantilta ja eri ihmisten näkökulmista, määrätietoisuutta unohtamatta. Hyvän opettajan pitää olla myös optimismia luova ja asiantunteva omalla opetusalallaan. " Pyrin huomioimaan kaikki ja tarttumaan oikeisiin kohtiin töiden ohjauksessa", Minna kuvailee.
Hän peräänkuuluttaa opiskelijoilta rohkeutta. "Jos se maailman briljantein idea ei paukahda mieleen, niin hyvällä perustyölläkin pärjää. Pyrin huomauttamaan heti, jos työssä on pahoja virheitä, esimerkiksi perspektiivit menevät päin prinkkalaa, liimasaumat repeilevät tai värit eivät yhtään toimi. Sitten yritetään yhdessä korjata tilanne tai tarvittaessa peittää virheellinen kohta jollain ovelalla kikalla", Minna kuvailee kurssin arkea. Kaikista voi Minnan mielestä tulla hyviä arkkitehteja. "Ja kun on motivaatioita sen verran, että tulee kurssille, ollaan jo pitkällä", hän kannustaa.
Parhaiten oppii itse tekemälläArkkitehtikurssilla tehdään paljon erilaisia tehtäviä, joista osa on perustehtäviä, joita on ollut pääsykokeissa vuosien varrella ja osa sellaisia, joissa harjoitellaan määrätietoisesti esimerkiksi tietyn välineen käyttöä. Kurssilla pidetään alustukset eri aiheista, esitellään eri tekniikoita ja vanhojen pääsykoetöiden parhaimmistoa.
"Mutta kaikkein parhaiten tietysti oppii itse tekemällä ja myös toisten töitä tarkastelemalla. Me opettajat ohjaamme kutakin kurssilaista henkilökohtaisesti, mutta toki sopii tehdä itsenäisestikin ja kuunnella vain kunkin työn jälkeen annettava loppukritiikki. Mutta eniten kurssista varmaankin saa, jos pitää korvansa auki koko ajan. Ajankäytön harjoittelu tulee luonnostaan, koska kurssin aikataulu jäljittelee pääsykoetta", Minna kertoo kurssin sisällöstä.
Kurssilta työkalupakillinen tietoa ja ratkaisumallejaMinnan kokemuksen mukaan valmennuskurssin opiskelijoista jotkut ovat hyvinkin määrätietoisia ja jotkut ovat epävarmoja tulevaisuudesta tai ammattitoiveista. Hänestä kaikki kuitenkin haluavat arkkitehdiksi ja ovat ainakin jollakin tasolla motivoituneita.
Kurssin suurin hyöty opiskelijalle Minnan mielestä on työkalupakillinen tietoa ja muistikuvia sekä ratkaisumalleja erityyppisiin ongelmiin ja tehtäviin. "Jokainen kurssin työ käydään läpi pienessä kritiikkitilaisuudessa, jossa viimeistään näkee muiden kurssilaisten töitä ja voi vapaasti varastaa ideoita siitä, miten saa hyviä, kenties omasta tyylistäkin poikkeavia ratkaisuja aikaan", Minna kertoo kurssin arjesta.
Kaikki perusasiat käydään kurssilla läpi ja ne alkavat tarvittaessa siitä, miten vesivärisivellintä pidetään kädessä. Kurssiin kuuluu myös askartelua ja rakentelua eri materiaaleilla ja välineillä. "Sitten pääsykokeessa ei ainakaan tarvitse pelätä olevansa ensimmäistä kertaa tietty väline ja materiaali kädessä, kun kurssilla on jo treenattu. Eri tiedon ja taidon ohella kurssi antaa varmasti itseluottamusta", Minna kertoo.
Kurssilla etsitään myös jokaisen kurssilaisen vahvuudet. "Jos on hyvä jossain tekniikassa tai tyylissä, mietimme, miten sitä voisi mahdollisimman paljon hyödyntää tai mahdollisesti omaa tyyliä laajentaa."
Sulje tiedot
Yleistä tietoa
Miksi kurssille?
Pääsykoetietoa
Opiskelu & työelämä
Tutustu opettajiin
Tutorit tukenasi
Kurssilaisten kommentteja
Kurssilaisten työnäytteitä
Linkit
Tanja Holmberg
